Coleoptera types of John Sahlberg

Occurrence dataset published by Finnish Museum of Natural History

  • 926

    Occurrences
View occurrences

Summary

Full Title

Coleoptera types of John Sahlberg

Description

John Sahlberg (1845-1920) was a Finnish entomologist who described a large number species, in particular Coleoptera and Hemiptera. His collection is now part of the insect collection of the Finnish Museum of Natural History. This resource contains type specimens of Coleoptera described by John Sahlberg in the turn of 20th century.

Temporal coverages

Formation period: 1845-1920

Language of Data

 

Administrative contact
Jyrki Muona
Senior Curator
Finnish Museum of Natural History P.Rautatiekatu 13 00014 Helsinki Finland +358-9-1911
Metadata author
Hannu Saarenmaa
Project Manager
Digitisation Centre of the Finnish Museum of Natural History and the University of Eastern Finland Länsikatu 15 80101 Joensuu Finland +358-50-4779668
Originator
Heidi Viljanen
Dr.
Finnish Museum of Natural History P.Rautatiekatu 13 00014 Helsinki Finland +358-9-1911

Published by

Finnish Museum of Natural History

Publication Date

Jan 29, 2013

Registration Date

Sep 2, 2011

Hosted by

Digitarium

Served by

Digitarium IPT

Alternative Identifiers

External Data

Metadata Documents

Taxonomic Coverage

ORDER
Coleoptera

Geographic Coverage

Worldwide.

Digitisation of insect collection of FMNH 2010-2011

show all

Design description

The phases of the digitisation included 1) study of literature, 2) search of the specimens from the collections, 3) tagging the specimens with unique identifiers, 3) photographing the specimens and labels. During the six month long project, a total of 926 type specimens of John Sahlberg were photographed. They consisted of 157 type series. All types of John Sahlberg have not been covered yet.

Funding

This dataset was created as part of the Digitisation project of the FMNH 2010-2011 with the funding of the National Digital Library of Finland http://www.kdk.fi/en

Project Personnel

Principal investigator
Jyrki Muona

Methodology

Sampling description

Long description of the digitisation project in Finnish by Heidi Viljanen: John Sahlbergin (1845-1920) kovakuoriaistyyppiaineiston digitointi Tausta Pilottitutkimuksen tarkoituksena oli katsoa, kuinka kauan asiantuntijalla menee digitoida mahdollisesti verifiointia vaativia tyyppiyksilöitä. Materiaaliksi päätettiin ottaa museon kokoelmissa olevat J. Sahlbergin 1900-luvun vaihteessa tieteelle kuvaamien kovakuoriaislajien tyyppiyksilöt, koska kokoelma on museolle tärkeä ja paljon lainattu, sekä kokoelma sopivan kokoinen, selkeä ja helpohkosti työstettävä. Työn teki FT Heidi Viljanen ajalla 1.9.210–31.3.2011. Hän on myös kirjoittanut raportin tämän osan. Työvaiheet Alun perin työnkuvaan piti kuulua tyyppiyksilöiden verifiointi lajien alkuperäisten kuvausten perusteella. Suuri osa J. Sahlbergin museolla sijaitsevista tyyppiyksilöistä on kuitenkin verifioitu ja listattu julkaisuissa Biström, 1987; Silfverberg, 1987, 1988, sekä H. Silfverbergin julkaisemattomissa listoissa. Toisaalta edellä mainitut listat eivät ole virheettömiä, mikä tuli digitoinnin edetessä huomattua. Keskusmuseon potentiaalisesta hyönteistyyppiaineksesta suurin osa ei ole tällaista, vaan jokainen yksilö pitää tutkia alkuperäiskuvauksien avulla ja sitten jäljittää eläimen oikea nimi ja mahdollinen sijoituspaikka. Työtä nopeutti lisäksi projektin tavoite saada nimenomaan verifioituja tyyppiyksilöitä tietokantaan, eikä niinkään löytöpaikkojen koordinaattien selvittäminen tai korkeatasoisten valokuvien ottaminen. Erityisesti jälkimmäinen on usein kovakuoriaisten ollessa kyseessä turhaa, koska lajituntomerkkejä ei usein voi tunnistaa korkealaatuisistakaan valokuvista. Tästä johtuen jokaisesta yksilöstä otettiin periaatteessa vain yksi habitus-kuva. Sen sijaan yksilöiden etikettien valokuvaaminen katsottiin hyödylliseksi. Etiketit valokuvattiin irrottamalla laput hyönteisneulasta ja järjestämällä ne alustalle kronologiseen järjestykseen, jotta valokuvasta voi helposti lukea yksilön historian. Yksilöt merkattiin yksilöllisillä tyhmillä tunnuksilla ja kaksiulotteisilla viivakoodeilla. Lisäksi tyyppisarjat niputettiin oman yksilöllisen koodinsa alle. Kaksiulotteinen viivakoodi valittiin kahdesta syystä. Ensinnäkin jokainen nykyaikainen kamerakännykkä sisältää ko. viivakoodin lukemiseen soveltuvan ohjelman, joten erillisiä lukulaitteita viivakoodien lukemiseen ei tarvita. Toisekseen, vaikka yksi kolmasosa koodista repeytyisi, on viivakoodi edelleen lukukelpoinen. Työvaiheet lyhyesti: kirjallisuuden läpikäynti, yksilöiden etsiminen kokoelmista, tyyppien verifiointi, tietokantaan vieminen, yksilöllinen merkitseminen, yksilön valokuvaaminen ja yksilön etikettien kuvaaminen. Tulokset ja huomioita Kuuden kuukauden projektin aikana digitoitiin ja valokuvattiin yhteensä 926 J. Sahlbergin tyyppiyksilöä, jotka koostuvat 157 tyyppisarjasta. Muistettakoon, että käytössä oli lähes täydelliset listat verifioiduista tyyppiyksilöistä, paikkatietojen selvittäminen oli pintapuolista ja valokuvien laadun kasvattamiseen ei käytetty aikaa. Digitoitavasta materiaalista ja resurssien (raha, aika, henkilökunta) määrästä riippuen nämä kolme osa-aluetta tyyppien verifiointi / lajinmääritys, paikkatiedon selvittäminen ja valokuvat painottuvat eri tavalla. Tyyppiyksilöiden verifiointia puoltaa seuraava laskelma: Otetaan 22 heimon otos, joihin kuuluu 66 tyyppisarjaa. Tyyppisarjoissa on yhteensä 302 verifioitua yksilöä. Näistä 47 ei ollut kokoelmissa merkitty tyyppiyksilöiksi. Lisäksi viisi yksilöä oli merkitty virheellisesti tyyppiyksilöiksi. Ilman verifiointia vain 260 yksilöä olisi digitoitu eli yli 15 prosenttia tyyppimateriaalista olisi jäänyt digitoimatta. Lisäksi viisi (2,9 %) tyyppimateriaaliin kuulumatonta yksilöä olisi digitoitu virheellisesti tyyppiyksilöiksi. Koska merkittävä osa digitoiduista yksilöistä on syntyyppejä, eikä lajilla siis ole holotyyppiä tai sen lektotyyppiä ei ole vielä määritetty, virheellisesti sivuun jääneiden yksilöiden haitta-arvo on väärin mukaan otettujen yksilöiden tavoin huomattava. Digitoidut 926 tyyppiyksilöä eivät kata kaikkia Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa olevia J. Sahlbergin tyyppiyksilöitä. Seuraavassa vaiheessa tulisi kokoelmista etsiä kirjallisuuden ja lajikuvausten perusteella mahdollisia tyyppilaputtomia tyyppiyksilöitä. Lisäksi kesällä 2011 museon kokoelmiin on liitetty entisen Maa- ja Metsätaloustieteellisen tiedekunnan kovakuoriaiskokoelmat, jotka sisältävät useita J. Sahlbergin kovakuoriaistyyppiyksilöitä, erityisesti Carabidae-heimosta. Keskimäärin käsiteltiin 10 yksilöä päivässä. Yhteensä otettiin noin 1850 valokuvaa, joista tuli 17 gigatavua tiedostoja. Aineisto on LTKM:n Hyntikka-tietokannassa, mistä se tullaan aikanaan julkaisemaan GBIF-verkoston kautta.

Specimen Preservation method

Pinned

References

Silverberg, H. 1987. Coleoptera: Carabidae. Lists of the insect types in the Zoological Museum, University of Helsinki. 1-5. Acta Entomologica Fennica, Vol. 48, s.11-32.

Silverberg, H. 1987. Coleoptera: Hydrophiloidea. Lists of the insect types in the Zoological Museum, University of Helsinki. 1-5. Acta Entomologica Fennica, Vol. 48, s.41-46.

Silverberg, H. 1987. Coleoptera: Staphylinoidea I. Lists of the insect types in the Zoological Museum, University of Helsinki. 1-5. Acta Entomologica Fennica, Vol. 48, s.47-52.

Silverberg, H. 1988. Coleoptera: Staphylinidae. Lists of the insect types in the Zoological Museum, University of Helsinki. 6-9. Acta Entomologica Fennica, Vol. 52, s.15-40.

Silverberg, H. 1988. Coleoptera: Histeroidea. Lists of the insect types in the Zoological Museum, University of Helsinki. 6-9. Acta Entomologica Fennica, Vol. 52, s.41-42.

Biström, O. 1987. Coleoptera: Haliplidae, Dytiscidae, Gyrinidae. Lists of the insect types in the Zoological Museum, University of Helsinki. 1-5. Acta Entomologica Fennica, Vol. 48, s.33-40.